Einar Nylund:

Bjerkvik – et glemt samisk distrikt

Fortalt til Elfrid Boine

Einar Nylund har gitt tillatelse til bruk av artikkelen i Bjerkvik historieside, april 2016.

Magnor Fjellheim

norflagg.jpg På norsk

Einar Nylund
(Govva: Elfrid Boine)

Einar Nylund (Nilsen)[1] lea riegádan 1937:s. Son lea bajásšaddan ja lea vázzán álbmotskuvlla Ráhkás Áhkkánjárgga (Narviikka) gielddas. Olles su bargoeallima lea son bargan Elvegårdsmoen suodjalusasleairas, Eanuvuomis Ráhká lahka, dassái go manai ealáhahkii 2004:s.

Einar lea máŋga jagi leamaš áŋgireamos ovdaolbmuid gaskkas sámi kultuvrii su guovllus.

Jearaheaddji Elfrid Boine lea Sámi skuvlahistorjá doaimmahusa miellahtu. Son lea riegádan 1959:s ja bajásšaddan Kárášjogas. Sus lea oahpaheaddjioahppu Áltá oahpaheaddjiskuvllas ja joatkkaoahpahus sámegielas, dárogielas, erenoamášpedagogihkas ja prošeaktastivremis. Elfrid lea bargan oahpaheaddjin Kárášjogas, leamaš rektor Stuorravuona skuvllas Unjárggas ja ráđđeaddin Finnmárkku fylkkamánnis. 2009 rájes lea son bargan oahpahussekšuvnna jođiheaddjin Meløy gielddas Nordlánddas. Áigodagas 1994-97 son jođihii Oahpaheaddjisearvvi Sámi Ossodat – OSO.

Jearahállan lea dahkon 2008:s.

Bajásšaddan seaguhuvvon sámi ja dáža birrasis

– Guktot mu vánhemat leigga eret giliin Ráhká birrasis, eadni Áravuomis ja áhčči fas Várregoađis. Soai ostiiga opmodaga Nuortavuomis 1920:is, sullii guokte km davábealde Ráhká guovddáža. Sudnos lei dállodoallu, mii lei dábálaš dan áigge. Sisaboahtimat dállodoalus eai gokčan buot goluid, danin barggai áhčči beaivválaččat ruovdemáđis Áhkkánjárggas, eadni fas barggai dállodoaluin.

Einar Nylunda mánnávuođaruovttus hálle sihke dárogiella ja sámegiella. Vánhenguovttos hálaiga sámegiela gaskaneaset ja muhtumin mánáiguin. Golbma boarráseamos máná hálle unnit eanet sámegiela, ja golbma nuoramusa áddejedje giela, muhto hálle liikká dárogiela. Dáruiduhttinpolitihka áigge lei heahpat ja vuolitvuođalaččat leat sápmelaš. Lei ge sivvan go bajásšaddi buolva dan áigge masse eatnigiela. Lei álkit leat dážan ja hállat dušše dárogiela. Dalle dohkkehuvvui buorebut, seammás go álkibut šattai dáža servvodaga oassin.

Einar lei nuoramus guđa oappáin ja vieljain. Ieš muitala ahte sus lei lihkku, go beasai čuovvot ednos mátkkiin ja bárgui. Eanu hálai sámegiela, ja dan láhkái oahpai Einar sámegiela. Einarii lea leamaš lunddolaš hállat sámegiela bajásšaddamis. Go álggii skuvllii, de hálai Einar sámegiela seammá bures go dárogiela.

 

Ráhkká
(Govva: Svein Lund)

Sámegiella ii lean giella skuvllas

– Go álgen skuvllii 1944:s, maŋemuš soahtejagi, de duiskalaččat bággomárre skuvlla. Danin álggiimet skuvllii vuosttaš jagi priváhta ruovttus. Skuvllas lei oahpahusgiella dárogiella. Ii lean lunddolaš hállat sámegiela skuvllas, ii ge stoahkamis friddjabottuin. Ledje iešguđetlágan sivat dasa. Okta váldosivain lei ahte mii oahpaimet jáhkkit ahte sámegiella ii lean albma giella.

– Mánáidskuvllas mii lei ee. oahpaheaddji gean namma lei Desington. Son lei hui čeavlái leat guovttegielalažžan, dárogielalaš – eaŋgasgielalaš. Seammá áiggis sáhtii son muitalit ahte sámegiella ii lean giella, nu ahte mii eat sáhttán leat seammá čeavlái go son leat guovttegielalaš. Skuvllas mii oahpaimet ahte sámegiella ii lean giella, ii lean lohpi sámástit. Nu ahte min guovlluin lei garra dáruiduhttindilli.

Nu go eará guovlluin, vácciimet skuvllas áigodagain, mađe boarrásat šattaimet, dađe guhkit vácciimet skuvllas. 1.–3. luohkás leimmet skuvllas golbma beaivvi vahkus, 4.–5. luohkás leimmet njeallje beaivvi ja 6.–7. luohkás leimmet vihtta beaivvi. Sii geat vázze joatkkaskuvlla (framhaldskuvla), ledje skuvllas guhtta beaivvi vahkus.

Einara áigge skuvllas lei nugo earáin geat orru guovlluin mat dáruiduvvojedje eambbo ja eambbo dan áiggis. Ii gávdnon oahpahus sámegillii, eai ge Einar ja su mieloahppit oahppan sámiid birra.

Goahti Váibmovuomis

Váibmovuopmi, oarjjabealde Ráhká, lea guovlu gos leat guollejávrrit ja jogat. Doppe lea maid guohtunbáikkit šibihiidda ja bohccuide. Dolin ledje ollu goađit Váibmogoađi guovllus. Einaris lei juo nuorran beroštupmi lundui, bivdui ja oaggumii. Juo 1944:s lei son Henrik Olsena (1870–1951) mielde su goahtái Váibmovuomis. Olsen lei eret Borris Roabavuonas ja lei Einara eatni eanu. Olsen barggai bohccuiguin, muhto soađeáigge háddjejuvvui su eallu ja láhppojedje dađistaga.

Leat Henrik Olsena maŋisboahttit geain otná beaivvi lea boazodilli dáin guovlluin. Vaikko lei gaska sudno agiin, de lovttii Einar bures áiggi Henrikain. Juohke jagi 1951 rádjái čuovui Einar Henrika Váibmovuomis go lei friddja skuvllas. Buot ságastallamat Einara ja Henrik Olsena gaskkas lei sámegillii. Soai hálaiga dušše dárogiela go deaivvaiga dárogielhálliid.

Ole Nordgård Áravuomis eret, guhte lei Einara eanu, lei áigodagaid ovdal soađi Olsena mielde ja reŋgui su. Dan oktavuođas huksii Nordgård ovttas Peder Nilseniin 1937:s goađi Váibmovuopmái, min soga dološ goahtesadjái. Goađis lea namma «Vuollegoahti». Goahti geavahuvvui boazodoalus, idjadanbáikin goađuheamen sávzzaid, bivddu ja oagguma o

ktavuođas. 1952:s oaččui Einar dán goađi ednostis. Dan maŋŋá lea Nylund-dálu ássit oamastan, geavahan ja divodan goađi. Ain 1950-logu álggogeahčen lei sámi árbevierru ja oktavuohta hui dehálaš dáppe. Dát lei luondduriggodagaid geavaheapmi, diehtojuohkin ja sogaid oktavuohta. Lea šiehtaduvvon báikkálaš sámi servviiguin ahte sii berret geavahit goađi sámi kulturoktavuođas.

 

Goahti Váibmovuomis.
(Gova luoikan Einar Nylund)

Sámi báikenamat

Einaris lea stuora beroštupmi báikenamain, ja erenomážit sámi báikenamain iežas lagašguovlluin. Son muitala ahte guhkes dáruiduhttináiggis leat eanaš sámi báikenamat Ufuohta guovllus vajálduvvon ja eai geavahuvvo šat. Einar hálddaša bures báikkálaš sámi suopmana ja lea 50 jagi dahkan čállosiid sámi báikenamain maid lea gullan iešguđetge lágan sámegielhálliin. Sus leat maid boares kártabihtát, girjjit, čállosat ja kopiijat maŋŋá gallestemiin báikkiin gos leat gáldočállosat Romssas. Su čallosat leat stuorra osiin Ufuohtas, Mátta-Romssas gitta Ruoŧa rádjái. Oasit Einara čállosiin leat geavahuvvon Hans Ragnar Mathisena[2] kárttain guovlluin. Muhto Einar lea čoaggán eanet dieđuid, ja son háliida ahte áiggi mielde sáhttá daid maid almmuhit.

Einar muitala iežas sáhttit dulkot 80–90 % báikenamaid mearkkašumi. Leat muhtun dološ báikenamat mat leat váddásat dulkot. Dábálaččat lea luonddu sajádat ja hápmi mii addá vuođu báikenammii. Nama mearkkašupmi lea hui dehálaš, danin go addá vuođu čállit námá grammatihkalaččat riekta. Muhtin sámi báikenamat leat áiggi mielde jorgaluvvon dárogillii. Dárogiel báikenamma lea fas jorgaluvvon sámegillii, ja álgovuolggalaš báikenamma ii geavahuvvo šat. Boađus lea šaddan ahte nama dadjanvuohki ja mearkkašupmi lea rievdan álgonamahusas.

 

Kárta maid Hans Ragnar Mathisen lea sárgon Einar Nylunda Ráhkká-guovllu sámi báikenammabarggu vuođđun.
(Govva: Svein Lund)

Eanuvuopmi bargobáikin

Go Einar gearggai skuvllas, bargagođii Suojalusas, Elvegårdsmoen (Eanuvuomi) ja Skoglund leairrain, justa Ráhká buohta. Doppe lea son bargan 40 jagi, álggos biiladivodeaddjin ja maŋemuš 19 jagi su bargoeallimis barggai son hálddahusas. Elvegårdsmoen suodjalusbáiki huksejuvvui 1890-loguin. Lei stuorra ja sihkkaris bargosadji. Dát mielddisbuvttii olu sisafárrejeddjiid guvlui. Visot siviila álbmogis geat háliidedje barggu, bohte leirii ja šadde leairrabargit. Ollugat geat ožžo barggu doppe, ledje sápmelaččat lagašguovlluin eret. Lea dovddus ášši ahte Elvegårdsmoen lei dáruiduhttininstitušuvdna. Bistevaš bargu ja sihkkaris bálká dagahii ahte olbmot sihke Ráhkás ja Áravuomis gaiku gođiid ja huksejedje dáluid. Dállu lei duođaštus ahte ledjet «bumann», dáža.

Sámi Ráhkká

Einar lea eallinagi leamaš doaimmalaš sámi kultuvrrabargi Ráhkás. Son lea hállan sámegiela eallinagi, ja lea okta moaddásis guhte hálddaša sámi suopmana davvi Nordlánddas. Su sámi bargu lea boahtán oidnosii iešguđetlágan doaimmaid bokte.

Einara ruovttubáiki ja su otná ruoktu leat guktot justa davábealde Ráhká. Daid guovlluin ledje ja leat ain olu sápmelaččat. Vaikko eatnašat eai hála sámegiela, de leat eambbosat geat leat dihtomielalaččat iežaset sámi identitehtii. Dát lea dagahan sámi ovdáneapmái Ráhkáguovllus. Einar lea náitalan Ingebjørgain ja sudnos leat čieža máná ja 16 mánáidmáná. Buot mánát orrut Ráhká ja Áhkkánjárgga guovlluin. Ii oktage sudno mánáin hála sámegiela, muhto sii leat buohkat hui dihtomielalaččat iežaset sámi identitehtii. Muhtin mánáin leat gávttit ja máŋga sudno mánáidmánát leat gástašuvvon ja konfirmerejuvvon gávttiin.

Sámegiela ja sámi kultuvrra bealušteaddji

Henrik Kvandahl vuođđudii vuosttaš sámesearvvi Ufuohtaguovllus juo 1921:s. Dan áigge lei váttis bargat dakkár servviin, nu ahte golbma–njeallje jagi maŋŋá de bissehuvvui searvi. Sámesearvi ii álggahuvvon fas ovdal 1970-logu loahpas, ja dan rájes lea Einar leamaš aktiiva miellahttun. Sámesearvvi stuorámus ovddasvástádus lea leamašan ovddidit sámi identitehta ja kultuvrra guovllus.

Maŋemuš jagiid lea dilli rievdan. Dál ii leat šat váralaš leat sápmelažžan ja duođaštit iežas identitehta nu go ovdal. Leat liikká olu dálolaččat ja muhtin sisafárrejeaddjit Ráhká lahkosis geat ain otná beaivve geahččalit čiegadit iežaset duogáža.

Einar lea leamaš ja lea ain doaimmalaš kulturbargi, áinnas go bargá sámegiel sániiguin ja báikenamaiguin. Einara barggus lea stuorra árvádus sámi kultuvra gáhttemii ja ovddideapmái Davvi-Nordlánddas.


[1] Einar lea eanaš áigi geavahan dállonama Nylund goargun, muhto almmolaš báhpáriin sus lea goargu Nilsen. (doaim.)
[2] Sámi dáiddár Hans Ragnar Mathisen lea sárgon ollu kárttaid sámi báikenamaiguin. Son lea muitalan iežas skuvlamuittuid Sámi skuvlahistorjá 4-girjjis. (doaim.)